Piipahdin vastikään päättyneellä lomalla rapakon takana Bostonin liepeillä. Bostonissa vierailun aikana oli mahdollisuus tutustua myös paikallisen IMAX-teatterin tarjontaan. Kyseessähän on siis 3D-teatteri, jossa esitetään pääosin pelkästään IMAXIlle tehtyjä lyhytelokuvia. Allekirjoittanut katseli merenpohjan elämästä kertovaa pläjäystä.

 

1249989271_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ennen IMAX-näytöksen alkua katsojille mainostetaan, kuinka suuresta ja mahtavasta tekniikasta on kyse: IMAX-elokuvien filminauhat ovat tavallista kestävämpiä ja kestävät jopa rekan vatämistä. 40-minuuttisen filmin filmikelat painavat lähes 90 kiloa ja ne sisältävät noin 5300 metriä filmiä. Tämän vuoksi filmejä nostellaan paikalleen pienellä nosturilla. Jenkeissä kaikki on isompaa:)

IMAX käyttää selvästi normaalia 35 mm:n projektoria kehittyneempää tekniikkaa. Näin ollen kuvassa ei esiinny juurikaan tärinää. Projektoreissa käytetään noin 15 kilowatin ksenonlamppua, joka mainoksen mukaan näkyisi avaruuteen asti.

Kuva oli kieltämättä iso. Standardikokoisen IMAX-teatterin valkokangas on noin 22 metriä leveä ja 16 metriä korkea. Koko kuvan katsomiseen joutui kääntelemään päätää tuon tuosta.

Paikan päällä jaetut 3D-lasit olivat aika heppoiset, mutta ajoivat tehtävänsä. Lyhytelokuva oli juuri sopivan mittainen, täyspitkän leffan katsominen valtavalta kankaalta olisi ollut raskasta silmille.